Korkeakoulun päämiehet ovat ylimmän johdon vastuuhenkilöitä, opettajia ja ohjaajia, opettajia ja opiskelijoita. Ne ohjaavat näiden laitosten kasvua akateemiseen huippuosaamiseen kehittämällä visio-suunnitelman ja luomalla yhteyksiä ulkopuolisiin organisaatioihin. Nämä ammattilaiset voivat palkata itsenäisiä korkeakouluja sekä yliopistoja, joissa on useita kampuksia. Viimeksi mainitussa asetuksessa kansleri johtaa yleensä kampuksia ja raportoi järjestelmän presidentille.
$config[code] not foundOlennaiset taidot
Monet korkeakoulut ovat monitahoisia laitoksia, joissa on useita akateemisia yksiköitä. Näin ollen liittokanslerit vaativat poikkeuksellisia johtamistaitoja näiden yksiköiden tehokkaaseen hallintaan, jotta he voivat työskennellä yhdessä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Toimivaltaiset liittokanslerit ovat usein ammattitaitoisia päättäjiä ja taitavia ongelmanratkaisijoita. Kun esimerkiksi tiedekunnan jäsenet uhkaavat lakkoa, kanslereiden on pyrittävä ratkaisemaan heidän huolensa ja pääsemään sovintoratkaisuun. Ihmissuhde- ja viestintätaidot ovat hyödyllisiä myös liittokanslereille, koska heidän kykynsä luoda onnistuneita suhteita henkilöstön jäseniin voi olla perusta menestyksekkäälle uralle.
Akateemisen huippuosaamisen edistäminen
Korkeakoulun pääsihteerin päävastuu on pyrkiä saavuttamaan oppilaitoksen koulutukselliset tavoitteet. Tähän liittyy useita tehtäviä, kuten talousarvion suunnittelu, resurssien hallinta ja päätöksenteko. Äskettäin perustetussa kollegiossa esimerkiksi kansleri on luonut puitteet, joissa kuvataan yksityiskohtaisesti hallintorakenne ja valvotaan ylemmän henkilöstön, kuten viestintä-, ilmoittautumis- ja opiskelijaasioiden, palkkaamista. Sitten hän johtaa akateemisten ja tutkimusohjelmien suunnittelua ja varmistaa, että ne täyttävät paikalliset ja kansalliset koulutusstandardit. Korkeakoulujen kansleri kasvattaa myös yhteistyötä ja monipuolista työpaikkaa sekä tukea oppimisympäristöä opiskelijoille.
Edustamisen tarjoaminen
Kollegoiden kansleri toimii myös puolestapuhujina, jotka edustavat instituutioita koulutusseminaareissa ja johtamiskonferensseissa. Niissä keskitytään myös tuottamaan tuottavia kumppanuuksia alumniryhmien, tutkimusorganisaatioiden, ammattiyhdistysten, yritysyritysten ja valtion virastojen kanssa. Liittokanslerit käyttävät tätä tilaisuutta usein etsimään taloudellista tukea, jonka kollegat voivat käyttää investoimiseen tutkimus- ja opetustiloihin. Niillä, jotka työskentelevät monikorkeakoulun yliopistoon kuuluvissa korkeakouluissa, on myös velvollisuus pitää järjestelmän puheenjohtaja ajan tasalla laitoksen merkittävistä kehityksistä.
Siellä
Kanclerit ovat korkeasti koulutettuja ammattilaisia, joilla on laaja tutkimus- ja hallintokokemus. Monet korkeakoulut valitsevat tietyn akateemisen alan tohtorin tutkinnon suorittaneille henkilöille. Esimerkiksi hoitotyön oppilaitokset palkkaavat usein kanslereita tohtorin kanssa hoitotyössä, kun taas liiketalouden oppilaitokset suosivat henkilöitä, joilla on tohtorin tutkinto. Tämän seurauksena pyrkivät liittokanslerit alkavat tyypillisesti tiedekunnan luennoitsijoina tai ylläpitäjinä ja työskentelevät tiiviisti kokemuksen ja kehittyneen pätevyyden myötä. Useat korkeakoulut tarjoavat jatko-opetuksen johtamistodistuksia, jotka liittokanslerit voivat yhdistää laajaan kokemukseen järjestelmän johtajiksi.
